Hotel Kämp on yli 130 vuoden ajan ollut yksi Helsingin ja koko Suomen merkittävimmistä hotelleista. Sen rikas historia kietoutuu tiiviisti yhteen Suomen historian kanssa, ja monet maan merkittävimmät tapahtumat ja henkilöt liittyvät tavalla tai toisella tähän ikoniseen rakennukseen. Sukella kanssamme Hotel Kämpin värikkääseen historiaan 1800-luvulta nykypäivään.
Perustaminen ja alkuvaiheet
Hotel Kämpin perusti ravintoloitsija Carl Wilhelm Kämp vuonna 1887. Hotelli avautui Pohjoisesplanadi 29:ään uusrenessanssityylisessä rakennuksessa, jonka oli suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Tuohon aikaan Helsinki oli vielä melko pieni kaupunki, mutta se kasvoi ja kehittyi nopeasti. Carl Kämp näki mahdollisuuden tarjota kansainvälisen tason luksusmajoitusta kaupunkiin.
Hotelli oli heti avautuessaan poikkeuksellisen ylellinen. Siinä oli 50 huonetta, jotka oli sisustettu pariisilaiseen tyyliin. Hotellin ravintolasali oli Helsingin hienoin, ja pian hotellista tulikin kaupungin seurapiirielämän keskus. Kämp oli ensimmäisiä rakennuksia Helsingissä, jossa oli sähkövalaistus, keskuslämmitys ja hissi – kaikki uutuuksia 1800-luvun lopun Suomessa.
Kulttuuri- ja poliittinen keskus
1800-luvun lopulta lähtien Hotel Kämp oli keskeinen kohtaamispaikka taiteilijoille, kirjailijoille ja poliitikoille. Hotellin Kämpin peilikabinetti, joka nykyään tunnetaan Symposion-huoneena, oli suosittu taiteilijoiden kokoontumispaikka. Siellä kokoontuivat säännöllisesti muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Jean Sibelius, Robert Kajanus ja muut Suomen taiteen kultakauden edustajat.
Kämp oli myös poliittisesti merkittävä paikka. Suomen itsenäistymisen aikaan 1917 hotellissa pidettiin monia tärkeitä kokouksia. Kerrotaan, että Suomen itsenäisyysjulistuksen luonnos olisi kirjoitettu yhdessä hotellin huoneista, ja monet merkittävät poliittiset päätökset tehtiin Kämpin kabineteissa.
Muutosten ajat
1960-luvulla Helsinki koki suuria muutoksia, ja myös Hotel Kämpin tarina otti uuden käänteen. Vuonna 1965 alkuperäinen rakennus purettiin huonon kunnon vuoksi modernisaation nimissä, mikä herätti paljon vastustusta kulttuuriväen keskuudessa. Tilalle rakennettiin moderni toimistorakennus, jossa toimi pankki. Näin päättyi alkuperäisen Hotel Kämpin tarina.
Kämp jäi kuitenkin elämään helsinkiläisten muistoissa ja kaupungin historiassa. Monille se symboloi tietyn aikakauden päättymistä ja modernin liike-elämän nousua perinteisen kulttuurielämän tilalle.
Uusi alku
Hotel Kämpin tarina ei kuitenkaan päättynyt purkamiseen. Vuonna 1999 avattiin uusi Hotel Kämp samalle paikalle, Pohjoisesplanadille. Uusi viiden tähden luksushotelli pyrki kunnioittamaan alkuperäisen hotellin perinteitä ja henkeä. Rakennus kunnostettiin perusteellisesti, ja sisustuksessa yhdistettiin klassisen elegantti tyyli moderneihin mukavuuksiin.
Uusi Kämp saavutti nopeasti aseman yhtenä Helsingin parhaista hotelleista. Se houkutteli vieraakseen kansainvälisiä julkisuuden henkilöitä, politiikkoja ja liike-elämän johtajia. Hotellissa ovat yöpyneet muun muassa lukuisat valtionpäämiehet, kuninkaallisia sekä maailmankuulut taiteilijat ja urheilijat.
Kasinon lisääminen ja nykyaika
Vuonna 2015 Hotel Kämp laajensi toimintaansa entisestään ja avasi uuden kansainvälisten standardien mukaisen kasinon hotellin yhteyteen. Tämä oli merkittävä askel hotellin historiassa, sillä nyt se pystyi tarjoamaan vierailleen ainutlaatuisen yhdistelmän luksusmajoitusta ja viihdettä.
Kämp Casino on suunniteltu jatkamaan hotellin perinteitä tyylikkäänä ja eleganttina kohtaamispaikkana. Kasinon sisustuksessa on kunnioitettu hotellin historiallista henkeä, mutta samalla tilat on varustettu huipputeknologialla. Kasinolla järjestetään säännöllisesti kansainvälisiä pokeriturnauksia ja muita tapahtumia, jotka houkuttelevat vieraita ympäri maailmaa.
Historiallisia anekdootteja
Hotel Kämpin historiaan liittyy lukuisia kiinnostavia tarinoita. Kerrotaan, että venäläinen kirjailija Maksim Gorki olisi kirjoittanut osan näytelmästään "Pohjalla" Kämpissä 1900-luvun alussa. Toisen tarinan mukaan marsalkka Mannerheim piti Kämpiä yhtenä kantapaikoistaan ja söi siellä säännöllisesti.
Eräs tunnettu tarina kertoo, kuinka Jean Sibelius olisi kerran juhlittuaan Kämpissä saavikerralla saapunut hotelliin niin myöhään, että ovet olivat jo lukossa. Sibelius olisi kiivennyt säleikön yli hotellin pihalle ja päässyt sisään takaovesta tarjoilijan avustuksella.
Hotellissa on myös nähty useita kuuluisia vieraita vuosien varrella, mukaan lukien lukuisia kuninkaallisia, kuten Japanin keisari Akihito, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä Tanskan kuningatar Margareeta II.
Hotellin arkkitehtuurin kehitys
Alkuperäinen Kämp-rakennus edusti uusrenessanssityyliä, joka oli suosittu 1800-luvun lopun arkkitehtuurissa. Rakennus oli näyttävä, runsaasti koristeltu ja Helsingin keskustaa hallitseva maamerkki. Nykyinen Hotel Kämp on ulkoisesti uskollinen alkuperäiselle arkkitehtuurille, mutta sisätilat on uudistettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Sisustuksessa on haluttu kunnioittaa hotellin perinteitä. Aulassa ja yleisissä tiloissa on käytetty marmoria, kristallikruunuja ja antiikkikalusteita luomaan ylellinen tunnelma. Huoneet on sisustettu klassiseen, eleganttiin tyyliin, mutta niissä on kaikki modernit mukavuudet. Erityisesti hotellin sviitit ovat näyttäviä ja ne tarjoavat upeat näkymät Esplanadille.
Kämp tänään
Tänä päivänä Hotel Kämp edustaa Suomen luksusmajoituksen huippua. Se kuuluu The Leading Hotels of the World -ketjuun ja tarjoaa kansainvälisen tason palvelua ja mukavuuksia. Hotellissa on 179 huonetta ja sviittiä, korkealaatuinen ravintola, baari, spa-osasto sekä kasino.
Hotelli on yhä suosittu kohtaamispaikka politiikan, liike-elämän ja kulttuurin vaikuttajille. Kämpissä järjestetään säännöllisesti merkittäviä kokouksia, juhlia ja kulttuuri- sekä kasinotapahtumia. Näin hotelli jatkaa perinteitään helsinkiläisen yhteiskuntaelämän keskuksena.
Hotel Kämp on enemmän kuin vain majoituspaikka – se on tärkeä osa Helsingin ja Suomen historiaa, ja sen tarina jatkuu ja kehittyy edelleen. Kämpin tarina heijastaa Suomen kehitystä pienestä Venäjän suuriruhtinaskunnan osasta itsenäiseksi, moderniksi eurooppalaiseksi valtioksi.
